Äîêóìåíò âçÿò èç êýøà ïîèñêîâîé ìàøèíû. Àäðåñ îðèãèíàëüíîãî äîêóìåíòà : http://www.eso.org/public/finland/images/potw/
Äàòà èçìåíåíèÿ: Unknown
Äàòà èíäåêñèðîâàíèÿ: Mon Apr 11 06:41:28 2016
Êîäèðîâêà: IBM-866
Ïîèñêîâûå ñëîâà: ngc 3372
Viikon kuva | ESO Suomi

Viikon kuva

Subscribe to receive news from ESO in your language!
potw1614-fi òÀÔ Viikon kuva
Kolme valojuovaa
4. huhtikuuta 2016: Heikko, horisontista yl†´sp†äin kohoava valo juuri kuvan keskustan alapuolella tunnetaan el†äinratavalona, joka aiheutuu auringonvalon sironnasta Maan ratatasossa olevasta kosmisesta p†´lyst†ä. Horisontissa alavasemmalla n†äkyy toinen valojuova. T†äm†ä punainen valo on Maan ilmakeh†än tuottamaa ilmahehkua. Ilmahehkun aiheuttavat yl†äilmakeh†äss†ä tapahtuvat reaktiot, kuten kosmiset s†äteet, fotoionisoituneiden atomien rekombinaatio ja monenlaiset kemialliset reaktiot happi-, typpi-, hydroksyyli-, natrium- ja litiumatomien v†älill†ä. Kolmas ja viimeinen juova on Linnunrata, kotigalaksimme, joka n†äkyy korkealla taivaalla. T†äm†ä juova koostuu miljardeista erilaisista t†ähdist†ä. Useat niist†ä ovat ihmissilm†än katseelta piilossa paksujen t†ähtienv†älisten p†´lykerrosten takana, jotka saavat aikaan Linnunradan tyypillisen laikukkaan ulkomuodon. Kuvan keskell†ä seisoo ESO:n valokuval†ähettil†äs Babak Tafreshi ja katsoo ymp†ärill†ä†än avautuvaa valon†äytelm†ä†ä. H†änen valokuval†ähettil†äskollegansa Yuri Beletsky otti t†äm†än kuvan ESO UHD-tutkimusretken aikana, kun Babak matkusti chilel†äisen autiomaan halki vieraillakseen ESO:n teleskooppien havaintopaikoilla.
Lue lis†ä†ä
potw1613-fi òÀÔ Viikon kuva
Alla Linnunradan
28. maaliskuuta 2016: Syv†äll†ä chilel†äisess†ä autiomaassa sijaitsevassa ESO:n VLT-observatorion hotellissa, La Residenciassa, y†´pyv†ät t†ähtitieteilij†ät voivat ihailla t†ähtitaivasta, jota harvat Maan p†ä†äll†ä p†ä†äsev†ät n†äkem†ä†än. Saksalaisten arkkitehtien Auer+Weber+Assoziierte suunnittelema La Residencia on ESO:n Paranalin observatoriolla ty†´skentelevien keidas. Atacaman autiomaa on er†äs ankarimmista kuviteltavissa olevista maisemista. †Ä†ärimm†äinen kuivuus, voimakas Auringon ultraviolettis†äteily ja korkea sijainti ovat normaali osa jokap†äiv†äist†ä el†äm†ä†ä. Y†´n laskeutuessa La Residencian luona ovat kuitenkin er†ä†ät maailman parhaista havainto-olosuhteista. La Residencia ja ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), jotka sijaitsevat Paranalin observatoriolla, ovat kaukana valosaasteesta ja ilmakeh†ä on poikkeuksellisen l†äpin†äkyv†ä. Kuuttomina †´in†ä taivas voi olla niin l†äpin†äkyv†ä ja pime†ä ett†ä Linnunradan valo riitt†ä†ä heitt†äm†ä†än varjon! N†äiden tekij†´iden ansiosta korkealuokkaiset tieteelliset havainnot ovat mahdollisia, kuin my†´s uskomattomat olosuhteet t†ähtivalokuvaukselle. Siit†ä esimerkkin†ä on t†äm†ä tyrm†ä†äv†ä otos Luis Cal†çadalta, joka on graafinen suunnittelija ESO:n p†ä†ämajalla Garchingissa, Saksassa. T†äss†ä valokuvassa Linnunradan kiekko n†ähd†ä†än La Residencian yl†äpuolella, ohikulkevien henkil†´kunnan j†äsenten pys†ähtyess†ä hetkeksi ihailemaan upeaa n†äkym†ä†ä.
Lue lis†ä†ä
potw1612-fi òÀÔ Viikon kuva
Rauhallista lastentarhassa?
21. maaliskuuta 2016: Tumma l†äisk†ä, joka kiemurtelee K†ä†ärmeenkantajan t†ähdist†´ss†ä t†äm†än mahtavan t†ähtikentt†äkuvan l†äpi, ei ole aivan sit†ä milt†ä se vaikuttaa. Vaikka n†äytt†äisi silt†ä, ett†ä l†äisk†än alueella ei ole t†ähti†ä, ne ovat piilossa tihe†än p†´lypilven takana, joka est†ä†ä niiden valon n†äkymisen. Kyseinen pime†ä sumu tunnetaan nimell†ä LDN 1768. Melko tyls†äst†ä ulkomuodostaan huolimatta tummat kaasusumut, kuten LDN 1768, ovat t†ähtitieteilij†´iden mielest†ä eritt†äin kiinnostavia, koska niiss†ä muodostuu uusia t†ähti†ä. N†äiden valtavien t†ähtilastentarhojen sis†äll†ä on protot†ähti†ä; ne ovat el†äm†äns†ä varhaisimmassa vaiheessa olevia t†ähti†ä, jotka ovat viel†ä muodostumassa pilven kaasusta ja p†´lyst†ä. Protot†ähdet ovat melko kylmi†ä eiv†ätk†ä ole viel†ä alkaneet tuottaa riitt†äv†ästi energiaa l†ähett†ä†äkseen n†äkyv†ä†ä valoa. Sen sijaan ne l†ähett†äv†ät ihmissilm†älle n†äkym†ät†´nt†ä valoa alle millimetrin aallonpituuksilla. Onneksi, toisin kuin n†äkyv†ä†ä valoa, ymp†är†´iv†ä p†´ly ei absorboi alimillimetrialueen valoa. K†äytt†äm†äll†ä tietynlaisia teleskooppeja, jotka ovat herkki†ä alimillimetrin alueen s†äteilylle, kuten ALMA-observatorio (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array), voimme n†ähd†ä p†´lyn l†äpi ja saada lis†ä†ä tietoa pilven sis†äll†ä olevista protot†ähdist†ä. Lopulta protot†ähdet saavuttavat riitt†äv†än ...
Lue lis†ä†ä
potw1611-fi òÀÔ Viikon kuva
La Sillan aamurusko suutelee Linnunrataa
14. maaliskuuta 2016: T†äm†ä kuva on otettu juuri ennen auringonnousua La Sillan observatoriolla, Chilen Atacaman autiomaan laitamilla. Horisontin yl†äpuolella leijuva oranssi kerros kielii Auringon pikaisesta ilmestymisest†ä. Linnunrata, joka levitt†äytyy yli koko y†´taivaan, suutelee n†äit†ä ensimm†äisi†ä merkkej†ä p†äiv†änvalosta. Tummat, valon taakseen piilottavasta p†´lyst†ä muodostuneet l†äisk†ät peitt†äv†ät n†äkym†ä†ä kotigalaksiimme. Kosmisen n†äk†´alan edess†ä n†ähd†ä†än joitain observatorion teleskoopeista. L†ähimp†än†ä on SEST-teleskooppi (SwedishòÀÓESO Submillimetre Telescope), jonka antenni on 15 metri†ä halkaisijaltaan. Se poistettiin k†äyt†´st†ä vuonna 2003 ja sen korvasivat APEX-teleskooppi (Atacama Pathfinder EXperiment) ja ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array). Taustan tasangolla seisoo ESO:n 3.6 metrin teleskooppi ja heti sen takana on CAT-teleskooppi (Coud†é Auxiliary Telescope). SEST n†äytt†ä†ä osoittavan kohti †ä†ärimm†äisen kirkasta kohdetta: Se on Venus, yksi naapuriplaneetoistamme. Aurinko valaisee Venuksen, joka voittaa kaikki y†´taivaan t†ähdet kirkkaudellaan. Kolmion muotoinen valkoinen hohde, joka kohoaa horisontista kuin l†ävist†äen Venuksen, on el†äinratavalo. Se on ekliptikan, eli Maan Aurinkoa kiert†äv†än radan, tasossa olevan p†´lyn sirottamaa auringonvaloa.
Lue lis†ä†ä
potw1610-fi òÀÔ Viikon kuva
Tie Linnunrataan La Sillalla
7. maaliskuuta 2016: T†äss†ä kuvassa kotigalaksimme Linnunrata levitt†äytyy taivaan halki Chilen Andien maisemien yl†äpuolella. Etualalla ESO:n La Sillan observatorion tienvierukset ovat t†äynn†ä etulinjan t†ähtitieteellisi†ä teleskooppeja, jotka osoittavat kohti Linnunrataa ja kauas sen taakse. Kuvassa n†äkyy useita monikansallisia teleskooppeja. ESO:n 3.6 metrin teleskooppi seisoo keskimm†äisell†ä jalustalla ja siihen on kiinnitetty HARPS-instrumentti òÀÓ maailman paras eksoplaneettojen mets†äst†äj†ä. Aivan p†ä†äkuvun vieress†ä oleva pienempi kupu suojasi aiemmin CAT-teleskooppia (Coud†é Auxiliary Telescope) joka tuotti havaintoja tehokkaalle Coud†é Echelle Spectrograph -spektrografille; molemmat on nyt poistettu k†äyt†´st†ä. Jalustan juurelta l†´ytyy ranskalainen TAROT-teleskooppi (Rapid Action Telescope for Transient Objects), joka seuraa gammapurkauksiksi kutsuttuja suurienergiaisia ilmi†´it†ä. Niit†ä tutkitaan my†´s sveitsil†äisell†ä 1.2 metrin Leonhard Euler -teleskoopilla, joka sijaitsee vasemmalla olevassa kuvussa, joskin sen p†ä†äkohde on eksoplaneettojen etsiminen. Kauempana oikealla voidaan n†ähd†ä ruotsalainen SEST-teleskooppi (SwedishòÀÓESO Submillimetre Telescope), joka poistettiin k†äyt†´st†ä vuonna 2003 ja korvattiin Chajnantorin yl†ätasangolla sijaitsevalla APEX-teleskoopilla (Atacama Pathfinder EXperiment telescope). La Sillan havaintopaikan kartta l†´ytyy t†ä†ält†ä. La Sillan suuri havaintolaitem†ä†är†ä osoittaa miten ...
Lue lis†ä†ä
potw1609-fi òÀÔ Viikon kuva
Kuunsirppi VLTI:n yll†ä
29. helmikuuta 2016: T†äss†ä n†ähd†ä†än yksi VLTI-interferometrin (Very Large Telescope Interferometer) nelj†äst†ä Aputeleskoopista (AT) kuvattuna auringonlaskun aikaan ESO:n Paranalin observatoriolla. Himme†ä kuunsirppi roikkuu teleskoopin py†´re†än suojakuvun yl†äpuolella. Yhdess†ä nelj†än Yksikk†´teleskoopin (UT) kanssa, joista VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) koostuu, n†äm†ä nelj†ä AT:t†ä luovat siit†ä VLTI:n. Sen sijaan, ett†ä ne olisivat UT:iden lailla kiinte†ästi paikoillaan, jokainen nelj†äst†ä 1.8 metrin AT:st†ä on liikuteltavissa. Ne voidaan siirt†ä†ä tasanteella 30 eri kohtaan muodostaen jopa 200 metri†ä pitk†än perusviivan. T†äten VLTI voi toimia interferometriaksi kutsutun tekniikan ansiosta kuin tuon kokoinen yksitt†äinen suuri teleskooppi. Interferometria yhdist†ä†ä monesta pienemm†äst†ä teleskoopista tulevan valon, mik†ä kasvattaa teleskoopin erotuskyky†ä. VLTI:n tapauksessa t†äm†ä mahdollistaa millikaarisekunnin kulmaerotuskyvyn, mik†ä tarkoittaa kahden metrin matkaa niinkin kaukana kuin Kuun et†äisyydell†ä meist†ä. T†äm†än kuvan otti ESO:n valokuval†ähettil†äs Gabriel Brammer.
Lue lis†ä†ä
potw1608-fi òÀÔ Viikon kuva
Paikka on merkitty rastilla
22. helmikuuta 2016: T†äm†ä kuva on òÀÓ kirjaimellisesti òÀÓ ep†ätodellinen! Se ei koostu yhdest†ä ainoasta kuvasta, vaan on luotu yhdist†äm†äll†ä kaksi erillist†ä valokuvaa, ja n†äytt†ä†ä tammikuisen taivaan kummaltakin pallonpuoliskolta n†ähtyn†ä. Kyseess†ä oleva taitava valokuvaaja on ESO:n valokuval†ähettil†äs Petr Hor†álek. Petr kuvasi kuvan yl†äosan ESO:n Paranalin observatoriolla Chiless†ä ja alaosan slovakialaisesta Oravska Lesnan kyl†äst†ä ennen niiden sulauttamista t†äksi h†ämm†ästytt†äv†äksi yhdistelm†äksi. Oikeasta yl†äkulmasta alavasemmalle levitt†äytyv†ä, yksi X:n muotoisen selv†ästi erottuvan rakenteen haaroista, on Linnunradan vana. Toinen kuvan l†ävist†ävist†ä nauhoista muodostuu el†äinratavalon hohtavista pilareista. Kuvan keskell†ä n†äkyy yksi nelj†äst†ä pienest†ä 1.8 metrin Aputeleskoopista, jotka kuuluvat ESO:n VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope). Kuvan alaosassa voi huomata voimakkaan hohteen, jonka aiheuttaa Oravskan valosaaste. Kuvan yl†äosassa taas ei n†äy mit†ä†än vastaavanlaista ilmi†´t†ä, mik†ä johtuu Paranalin havaintopaikan kaukaisesta sijainnista. Linkit: Taivaallinen X
Lue lis†ä†ä
potw1607-fi òÀÔ Viikon kuva
Tuntumaa mittakaavaan
15. helmikuuta 2016: T†äm†ä Yuri Beletskyn vaikuttava, uskomattomien et†äisyyksien yli ulottuva valokuva vangitsee useita sek†ä maanp†ä†ällisi†ä ett†ä t†ähtitieteellisi†ä ihmeit†ä. Aivan kuvan etualalla h†äilyy ESO:n VISTA-kartoitusteleskooppi. T†äm†ä 4.1 metrin teleskooppi keilaa taivasta infrapunavalossa ja valitsee kiinnostavia t†ähtitieteellisi†ä kohteita, joita sitten voidaan tutkia ESO:n VLT:n (Very Large Telescope) nelj†äll†ä 8.2 metrin Yksikk†´teleskoopilla. Kyseinen havaintov†äline n†äkyy vuorenhuipulla VISTA:n oikealla puolella, tien p†ä†äss†ä noin kilometrin et†äisyydell†ä. Taivaalla VISTA:n yl†äpuolella kirkas, tummajuovainen nauha ulottuu alavasemmalta yl†äoikealle. Se on Linnunrata, jonka n†äemme kohtisuoraan kiekon reunaan n†ähden katsoen sis†ä†änp†äin kohti galaksin ydint†ä. Vaikka emme paljain silmin voi n†ähd†ä ytimeen asti, olemme kyenneet m†ä†äritt†äm†ä†än sen olevan noin 30 000 valovuoden et†äisyydell†ä meist†ä. T†äm†än et†äisyyden voi muuntaa noin 280 kvadriljoonaksi kilometriksi, mik†ä on 280 000 000 000 000 000 kertaa VISTA:n ja VLT:n v†älinen et†äisyys niiden v†älist†ä tiet†ä pitkin! Kirkas l†äikk†ä, joka n†äkyy l†ähes suoraan VLT:n yl†äpuolella on Suuri Magellanin pilvi (Large Magellanic Cloud, LMC), Linnunradan naapurissa oleva k†ä†äpi†´galaksi. Se on noin ...
Lue lis†ä†ä
potw1606-fi òÀÔ Viikon kuva
Suuri ja mahtava
8. helmikuuta 2016: Saatat ihmetell†ä, mit†ä tekemist†ä kuorma-autolla on t†ähtitieteen kanssa. No, t†äm†ä ei olekaan mik†ä tahansa kuorma-auto, vaan ALMA:n kuljetusajoneuvo! T†äm†ä 20 metri†ä pitk†ä ja 10 metri†ä leve†ä ajoneuvo on toinen kahdesta nimenomaiseen k†äytt†´tarkoitukseensa suunnitellusta ajoneuvosta, joita k†äytet†ä†än ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) muodostavien 66 antennin kuljettamiseen. Chilen Atacaman autiomaassa 5000 metri†ä merenpinnan yl†äpuolella sijaitsevasta pes†äst†ä†än ALMA v†älitt†ä†ä ainutlaatuisen n†äkym†än alhaisen l†ämp†´tilan maailmankaikkeuteen ja antaa t†ähtitieteilij†´ille mahdollisuuden tutkia ennenn†äkem†ätt†´m†äll†ä tarkkuudella miten t†ähdet muodostuvat. Kuorma-autot òÀÓ t†ät†ä kutsutaan nimell†ä Lore, ja sen sisarus on Otto òÀÓ kuljettavat jokaisen antennin hieman alle 3000 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevalta rakennusalueelta 28 kilometrin pituista tiet†ä pitkin teleskoopin sijaintipaikalle, joka on noin 2000 metri†ä korkeammalla. Niit†ä k†äytet†ä†än my†´s siirtelem†ä†än antenneja eri muodostelmiin, jotka vastaavat antennij†ärjestelm†än eri havaintotekniikoita. N†äiss†ä †ä†ärimm†äisiss†ä olosuhteissa ty†´skentelyn takia kovia kokenut ja sitke†ä ALMA:n kuljetusajoneuvo on my†´s hienovarainen ja tarkka ty†´kalu, joka pystyy sijoittamaan antennit paikoilleen millimetrin tarkkuudella.
Lue lis†ä†ä
potw1605-fi òÀÔ Viikon kuva
Unohdettu kaunotar
1. helmikuuta 2016: Viikon kuva esitt†ä†ä spiraaligalaksia NGC 986 Sulatusuunin (Fornax) t†ähdist†´ss†ä. T†ät†ä skotlantilaisen t†ähtitieteilij†ä James Dunlopin vuonna 1826 l†´yt†äm†ä†ä galaksia ei kuvata usein, koska se sijaitsee l†ähell†ä kuuluisaa ja runsasta Sulatusuunin galaksijoukkoa. Se on s†ä†äli, sill†ä t†äm†ä galaksi ei ole ainoastaan upea tieteellinen havaintokohde, vaan my†´s hyvin kaunis. Galaksi on noin 56 miljoonan valovuoden p†ä†äss†ä ja n†ähd†ä†än liki t†äydellisesti p†ä†ält†äp†äin. T†äm†än ansiosta voimme n†ähd†ä sen kaksi p†ä†äspiraalihaaraa ja my†´s sen keskustan t†ähdist†ä ja p†´lyst†ä muodostuvan sauvanmuotoisen rakenteen, jonka johdosta kyseess†ä on sauvaspiraaligalaksi. T†ähtitieteelliset kartoitukset ovat osoittanet, ett†ä noin kahdella kolmasosalla spiraaligalakseista, kuten my†´s Linnunradalla, on sauva. T†äm†än ansiosta NGC 986 on t†äydellinen kohde galaksien rakenteen tutkimiseen, ja lis†ätietojen saamiseen omasta kotigalaksistamme, jota on vaikea tutkia sis†ält†ä p†äin. T†äm†ä kuva Chilen pohjoisosissa sijaitsevan, ESO:n Paranalin observatorion VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) FORS-havaintolaitteelta tulee ESO:n Cosmic Gems (kosmiset jalokivet) òÀÓohjelmasta, joka on suurelle yleis†´lle suunnattu aloite tuottaa kuvia kiinnostavista, kiehtovista tai visuaalisesti puoleensavet†ävist†ä kohteista ESO:n ...
Lue lis†ä†ä
potw1604-fi òÀÔ Viikon kuva
Meit†ä l†ähin t†ähtij†ärjestelm†ä havaittuna reaaliajassa
25. tammikuuta 2016: ESO:n La Sillan observatorion yl†äpuolisella taivaalla, tanskalaisen 1.54 metrin teleskoopin kuvun oikealla puolella, n†äkyy selke†ästi Etel†än Risti, ja kuvan oikeassa alaosassa kaksi t†ähte†ä kimaltelee uskomattoman pime†äll†ä taivaalla. Ne ovat, j†ärjestyksess†ä oikealta vasemmalle, Alfa ja Beta Centauri. Alfa Centauriin kuuluu monta t†ähte†ä ja se on Maata l†ähin t†ähtij†ärjestelm†ä. Proxima Centauri, t†ähtij†ärjestelm†ä†än kuuluva kolmas t†ähti, joka ei n†äy paljain silmin, on hieman l†ähemp†än†ä Maata kuin Alfa Centaurin kirkkaimmat komponentit. Se on vain 4.2 valovuoden p†ä†äss†ä sijaitseva l†ähin naapurimme. Aikaisemmat havainnot ovat antaneet vaikuttavia, mutta heikkoja vihjeit†ä t†ät†ä punaista k†ä†äpi†´t†ähte†ä kiert†äv†äst†ä pienest†ä seuralaisesta. Tammikuussa 2016 alkanut havaintokampanja òÀÓ Pale Red Dot -kampanja (himme†ä punainen piste) òÀÓ etsii suurella tarkkuudella k†ä†äpi†´t†ähden kiertoradan tyypillist†ä huojuntaa, joka voisi paljastaa sit†ä kiert†äv†än maankaltaisen planeetan olemassaolon. Mahdollisen uuden planeetan etsimiseen tullaan k†äytt†äm†ä†än HARPS-havaintolaitetta (High Accuracy Radial velocity Planet Searcher), joka on kiinnitetty ESO:n 3.6 metrin teleskooppiin La Sillalla. HARPS:in mittauksia t†äydent†äv†ät LCOGT-teleskooppiverkoston (Las Cumbres Observatory Global Telescope Network) ...
Lue lis†ä†ä
potw1603-fi òÀÔ Viikon kuva
ESO:n teleskoopit tarkkailevat harvinaista j†ä†ännett†ä
18. tammikuuta 2016: Linnunrata sis†ält†ä†ä satoja miljardeja t†ähti†ä. Siit†ä huolimatta kuvan keskell†ä oleva t†ähti on hyvin ep†ätavallinen òÀÓ se on aikamoinen saavutus! Brasilialais-amerikkalainen, Jorge Melendezin johtama ryhm†ä S†ão Paulon yliopistosta havaitsi kahdella ESO:n teleskoopilla Chiless†ä, ett†ä t†äm†ä 2MASS J18082002òÀÓ5104378 -niminen t†ähti on harvinainen j†ä†änne Linnunradan oppivuosilta. Se tarjoaa t†ähtitieteilij†´ille kallisarvoisen mahdollisuuden tutkia ensimm†äisi†ä galaksissamme syntyneit†ä t†ähti†ä. ESO:n uuden teknologian teleskooppi NTT (New Technology Telescope) l†´ysi 2MASS J18082002òÀÓ5104378:n. Seuraavat, ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) tehdyt seurantahavainnot paljastivat, ett†ä nuorista, Auringon kaltaisista t†ähdist†ä poiketen, t†äm†ä t†ähti sis†älsi poikkeuksellisen v†äh†än t†ähtitieteilij†´iden metalleiksi kutsumia òÀÓ eli vety†ä ja heliumia raskaampia òÀÓ alkuaineita. Itse asiassa se sis†ält†ä†ä n†äit†ä alkuaineita niin v†äh†än, ett†ä se tunnetaan UMP-t†ähten†ä (ultra metal-poor star), eli eritt†äin metallik†´yh†än†ä t†ähten†ä òÀÓ ja se on kirkkain kaikista milloinkaan havaituista t†äm†änkaltaisista t†ähdist†ä! Metallik†´yh†ät t†ähdet ovat nyky†ä†än harvinainen n†äky sek†ä Linnunradassa (eso1132) ett†ä muissa l†ähigalakseissa, vaikka niiden uskotaan olleen yleisi†ä maailmankaikkeuden ollessa nuori. Metalleja syntyy ydinfuusiossa t†ähtien sis†äll†ä ja ...
Lue lis†ä†ä
potw1602-fi òÀÔ Viikon kuva
T†ähtitieteen kolme pilaria
11. tammikuuta 2016: T†äm†ä Chiless†ä La Sillan observatoriolla otettu kuva n†äytt†ä†ä t†äysikuun matalalla purppuranv†ärisell†ä taivaalla, valokuvaajan kyyristyneen†ä kalliolle ja NTT-teleskoopin (New Technology Telescope) kuin orrellaan kukkulan laella. Kuvassa n†ähd†ä†än ne kolme asiaa, joita havaitseva t†ähtitiede tarvitsee: havaittava kohde, teleskooppi, jolla sit†ä havaita, ja henkil†´, joka pystyy tulkitsemaan havaintoja. Kuu on Maata l†ähin taivaankappale ja ainoa luonnollinen kiertolaisemme, joka kiert†ä†ä Maata 400 000 kilometrin et†äisyydell†ä. Kuu ei ole t†ähtitieteilij†´iden suuri yst†äv†ä huolimatta sen esteettisest†ä hohdosta t†äss†ä kuvassa. Auringonvalo, joka heijastuu kuun pinnasta, aiheuttaa valosaastetta ja vaikeuttaa kaukaisempien ja hyvin heikkojen kohteiden havaitsemista. Valosaaste ei kuitenkaan h†äiritse miest†ä, joka ihailee n†äkym†ä†ä t†äss†ä kuvassa. H†än on Babak A. Tafreshi, yksi ESO:n valokuval†ähettil†äist†ä. Teleskooppi kuroo umpeen t†ähtitieteilij†´iden ja avaruuden kappaleiden v†äliset et†äisyydet. Kuvassa n†äemme ESO:n NTT-teleskoopin, joka asennettiin vuonna 1989 ja p†äivitettiin t†äysin vuonna 1997 òÀÝNTT-alkur†äj†ähdyksess†äòÀÝ. NTT-teleskoopin t†ärkein ominaisuus on sen uraauurtava aktiivisen optiikan k†äytt†´, jolla s†ä†ädet†ä†än teleskoopin ohutta peili†ä siten, ett†ä sen muoto on aina paras ...
Lue lis†ä†ä
potw1601-fi òÀÔ Viikon kuva
Atacaman guanakot
4. tammikuuta 2016: N†äm†ä yst†äv†ällisen n†äk†´iset, La Sillan observatoriolla ESO:n 3,6 metrin teleskoopin edess†ä kuvatut otukset ovat guanakoja. Guanakot, kuin my†´s vikunjat, ovat yksi kahdesta villist†ä kamelilajista, jotka el†äv†ät t†äll†ä alueella Chilen pohjoisosissa. Guanakot ovat yksi suurimmista maanis†äkk†äist†ä Chiless†ä 1-2 metriin (p†ä†äst†ä h†änt†ä†än) ylt†äv†äll†ä pituudellaan ja jopa 120 kilogramman painollaan. N†äm†ä pelottomat seikkailijat asuvat Bolivian, Paraguayn, Argentiinan ja Andien halki ulottuvalla alueella: Chilen etel†äp†ä†äss†ä sijaitsevasta Tulimaasta aina Peruun asti. Ne menestyv†ät autiomaan kasvillisuuden herkuilla ja nauttivat sieni†ä, ruohoja, lehti†ä, puita ja jopa joidenkin kaktuksien kukkia osana ruokavaliotaan. Guanakot ja vikunjat ovat tuttu n†äky ESO:n havaintopaikoilla Atacaman autiomassa. Helmikuussa 2014 ESO:n henkil†´kunta pelasti vikunjanvasan, kun se harhautui ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) havaintopaikalle Chajnantorin yl†ätasangolla. El†äin oli joutunut eroon laumastaan tultuaan ketun jahtaamaksi. Se toipuu nyt Wildlife Rescue and Rehabilitation Centre òÀÓvilliel†äinkeskuksessa Antofagastan yliopistolla ja palautetaan lopulta takaisin luontoon.
Lue lis†ä†ä
potw1552-fi òÀÔ Viikon kuva
Ihmisen nousu
28. joulukuuta 2015: Moderni tiede ja muinaisen ihmisen henki n†äkyv†ät rinnakkain t†äss†ä ajatuksia her†ätt†äv†äss†ä kuvassa kalliopiirroksesta l†ähell†ä ESO:n La Sillan observatorion havaintopaikkaa Chiless†ä. Kalliopiirros on muinainen kivikaiverrus, joita l†´ytyy ymp†äri Maapalloa. Joissain paikoissa ne ulottuvat jopa aikaan 40000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, mutta t†äss†ä kuvassa n†äkyv†ä on paljon uudempi. Kiven pintaan on kuvattu ihmisi†ä laamojen tai muiden villien kameliel†äinten vierell†ä. Chilen Atacaman autiomaan alkuper†äiset nomadikansat seurasivat n†äiden el†äinten laumoja suurelta osin kuivan ja vihamielisen maan halki, ennen kuin omaksuivat paikallaan pysyv†ämm†än kulttuurin ja loivat autiomaahan keitaita, joissa kasvattivat kameliel†äimi†ä. T†ähtien kalpea hohde vuoristosel†änteen taustalla ja yll†ä, ja yhden La Sillan teleskoopin silhuetti kehyst†äv†ät vuosisatojen kulkua ja ihmiskunnan kehityst†ä esihistoriasta meid†än moderniin avaruustutkimusaikaamme.
Lue lis†ä†ä
potw1551-fi òÀÔ Viikon kuva
Hyv†ä†ä talven juhla-aikaa ja onnellista uutta vuotta Euroopan etel†äiselt†ä observatoriolta!
21. joulukuuta 2015: Juhlakauden toivotukset koko Euroopan etel†äisen observatorion puolesta! Toivotamme teille iloista vuoden loppua ja hedelm†ällist†ä vuotta 2016! Linkit Joulukortti 2015
Lue lis†ä†ä
potw1550-fi òÀÔ Viikon kuva
Kahtia jaettu planetaarinen sumu
14. joulukuuta 2015: T†äm†ä puoleensavet†äv†ä kaasupilvi kuvattiin EFOSC2òÀÓhavaintolaitteella (ESO Faint Object Spectrograph and Camera) ESO:n La Sillan observatoriolla. Se lymyilee Kentaurin (Centaurus) ruuhkaisessa t†ähdist†´ss†ä etel†äisen pallonpuoliskon taivaalla. T†äm†ä kaasupilvi, nimelt†ä†än NGC 3699, on planetaarinen sumu. Sen tunnistaa ep†äs†ä†änn†´llisest†ä, muhkuramaisesta rakenteesta ja sumun jokseenkin kahteen osaan jakavasta tummasta repe†äm†äst†ä. Nimest†ä†än huolimatta n†äill†ä kohteilla ei ole mit†ä†än tekemist†ä planeettojen kanssa, vaan ne muodostuvat noin Auringon massaisten t†ähtien kehityksen viimeisiss†ä vaiheissa. Nimitys òÀÝplanetaarinen sumuòÀÝ tulee ajalta, jolloin William Herschel havaitsi niit†ä ensimm†äist†ä kertaa. Ne n†äyttiv†ät sen aikakauden kaukoputkissa py†´reilt†ä, hyvin planeetoilta vaikuttavilta kohteilta. Kun Auringon kaltaiset t†ähdet l†ähestyv†ät el†äm†äns†ä loppua, ne kuluttavat ytimiens†ä vetyvarastot loppuun, mik†ä lopettaa samalla ydinreaktiot. T†äm†ä aiheuttaa t†ähden ytimen supistumisen painovoiman vaikutuksesta, ja sen kuumenemisen, kun taas viile†ämm†ät ulommat kerrokset laajenevat valtavasti. Esimerkiksi Auringon pinta tulee todenn†äk†´isesti ulottumaan Maan kiertoradalle asti saavuttaessaan t†äm†än kehitysvaiheen. Poikkeuksellisen vahvat t†ähtituulet puhaltavat t†ähden kaasumaiset uloimmat kerrokset avaruuteen, j†ätt†äen lopulta j†äljelle paljaan ytimen. Ydin alkaa l†ähett†ä†ä ultraviolettis†äteily†ä, ...
Lue lis†ä†ä
potw1549-fi òÀÔ Viikon kuva
Galaktinen n†äkym†ä havaintotasolta
7. joulukuuta 2015: T†äss†ä pys†äytt†äv†äss†ä panoraamassa n†ähd†ä†än Linnunradan galaksi, joka kaartuu ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) havaintotason yll†ä Cerro Paranalilla, Chiless†ä. Paranalin observatorio, joka sijaitsee 2635 metrin korkeudella merenpinnasta, on yksi maailman parhaimmista t†ähtitieteellisist†ä havaintopaikoista ja Euroopan maan pinnalta havaitsevan t†ähtitieteen lippulaiva. Galaksimme sumun ja p†´lyn muodostaman rakenteen laajuus n†äkyy huomattavalla tarkkuudella havaintotason halki kulkevana himme†än†ä hohtavana vy†´n†ä. Maasta k†äsin n†äemme Linnunradan nauhamaisena, koska meid†än n†äk†´kulmastamme, katsoessamme kohti sen keskustaa yhdest†ä spiraalihaarasta k†äsin, n†äemme sen kiekon muotoisen rakenteen reunan. Galaksimme ymp†ärill†ä on useita pienempi†ä seuralaisgalakseja. T†äss†ä kuvassa vasemmalla n†äkyv†ät selv†ästi Pieni ja Suuri Magellanin pilvi òÀÓ k†ä†äpi†´galaksit, jotka kuuluvat Paikalliseen galaksiryhm†ä†ämme. VLT koostuu nelj†äst†ä 8.2 metrin Yksikk†´teleskoopista (Unit Telescope, UT) ja nelj†äst†ä 1.8 metrin Aputeleskoopista (Auxiliary Telescope, AT), joita voidaan k†äytt†ä†ä yhdess†ä ESO:n VLTI-interferometrin†ä (Very Large Telescope Interferometer). Flickr-k†äytt†äj†ä John Colosimo l†ähetti t†äm†än valokuvan Your ESO Pictures -Flickr-ryhm†ä†än. Flickr-ryhm†ä arvioidaan s†ä†änn†´llisesti ja sielt†ä valitaan parhaat valokuvat julkaistaviksi suositussa Viikon kuva òÀÓsarjassamme tai valokuvagalleriassamme. ...
Lue lis†ä†ä
potw1548-fi òÀÔ Viikon kuva
T†ähtien synty ALMA:n yll†ä
30. marraskuuta 2015: T†äss†ä ESO:n ultrater†äv†äpiirto-tutkimusretken aikana yhdell†ä valotuksella otetussa upeassa korkean tarkkuuden kuvassa n†ähd†ä†än kolme syv†än taivaan kohdetta, jotka n†äytt†äv†ät loistavan ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) yhden huipputarkan antennin etupuolella. Huomiota her†ätt†ävin kohde on punertava K†´lin sumu, joka tunnetaan my†´s nimell†ä NGC 3372. Se on suuri, enimm†äkseen vedyst†ä muodostunut kaasupilvi, jossa on vastik†ä†än muodostunut t†ähti†ä. Lyhytik†äiset, massiiviset, sumussa muotoutuneet siniset t†ähdet s†äteilev†ät runsaita m†ä†äri†ä ultraviolettis†äteily†ä, joka sitten ionisoi ymp†är†´iv†ä†ä kaasua ja saa vetyatomit hehkumaan tyypillisen punaisina. Lopulta supernovar†äj†ähdykset ja massiivisimpien t†ähtien vahvat t†ähtituulet hajottavat K†´lin kaasusumun, j†ätt†äen j†älkeens†ä yhden tai useampia t†ähtirypp†äit†ä. Kaksi t†ällaista t†ähtijoukkoa, jotka tunnetaan nimill†ä NGC 3532 ja IC 2602, n†ähd†ä†än K†´lin sumusta katsoen yl†äoikealla ja yl†ävasemmalla. N†äm†ä kolme taivaan kohdetta kuuluvat K†´lin t†ähdist†´†´n (Carina) ja ne luetteloi ensimm†äisen†ä ranskalainen t†ähtitieteilij†ä Nicolas Louis de Lacaille. Ne n†äytt†äv†ät olevan l†ähell†ä toisiaan t†äss†ä kuvassa, mutta itse asiassa ne ovat hyvin erilaisilla et†äisyyksill†ä meist†ä katsoen. IC 2602 on alle 500 valovuoden p†ä†äss†ä ...
Lue lis†ä†ä
potw1547-fi òÀÔ Viikon kuva
Laserkatse
23. marraskuuta 2015: T†äss†ä kuvassa n†ähd†ä†än yksi nelj†äst†ä Yksikk†´teleskoopista, joista ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) Paranalilla koostuu. Jokaiselle n†äist†ä 8.2 metrin teleskoopista on annettu nimi Etel†ä-Chilen alkuper†äiskansan puhumalla Mapuche-kielell†ä. Kuvan Yksikk†´teleskoopin nimi on Yepun, mik†ä tarkoittaa Venusta. Yepunin vieress†ä oleva pienempi teleskooppi on yksi nelj†äst†ä 1.8 metri†ä halkaisijaltaan olevasta Aputeleskoopista. N†äm†ä yhdistettyn†ä Yksikk†´teleskooppien kanssa muodostavat VLTI-interferometrin (Very Large Telescope Interferometer). Yepunilla on k†äyt†´ss†ä†än Laser Guide Star Facility òÀÓapuv†äline, joka on toiminnassa t†äss†ä kuvassa. Lasers†äteen v†äri on s†ä†ädetty tarkasti siten, ett†ä se viritt†ä†ä ilmakeh†än natriumatomeja, jotka luovat pienen, kirkkaan pisteen: kuin keinotekoisen t†ähden. T†ät†ä t†ähte†ä voidaan sitten k†äytt†ä†ä m†ä†äritt†äm†ä†än miten paljon ilmakeh†ä v†ä†ärist†ä†ä oikeista t†ähdist†ä tulevaa valoa ja adaptiiviseksi optiikaksi kutsuttua menetelm†ä†ä k†äytt†äen voidaan saada aikaan tarkkoja kuvia. Yepunin yl†äpuolella n†äkyy osa etel†äisen taivaan halki levitt†äytyv†ä†ä Linnunradan galaksia. Oikealla alhaalla n†äkyv†ät kirkkaat l†äisk†ät ovat Linnunradan kaksi seuralaisgalaksia, Suuri ja Pieni Magellanin pilvi.
Lue lis†ä†ä
Tulos 1 - 20 / 409
Seuraava
ESO:n kuvien ja videoiden k†äytt†´
L†ähet†ä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77