Äîêóìåíò âçÿò èç êýøà ïîèñêîâîé ìàøèíû. Àäðåñ îðèãèíàëüíîãî äîêóìåíòà : http://www.eso.org/public/finland/news/eso1301/
Äàòà èçìåíåíèÿ: Unknown
Äàòà èíäåêñèðîâàíèÿ: Mon Apr 11 15:48:14 2016
Êîäèðîâêà: IBM-866
Ïîèñêîâûå ñëîâà: millennium
ALMA selvitt†ä†ä planeettoja muodostavia kaasuvirtauksia | ESO Suomi

eso1301fi — Tutkimustiedote

ALMA selvitt†ä†ä planeettoja muodostavia kaasuvirtauksia

Houkuttelevia merkkej†ä kaasua ahmivia j†ättil†äisplaneettoja ruokkivista virtauksista

2. tammikuuta 2013

ALMA-teleskoopia (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) k†äytt†äneet t†ähtitieteilij†ät ovat n†ähneet j†ättil†äisplaneettojen syntym†än avainvaiheen ensimm†äist†ä kertaa. Valtavat kaasuvirtaukset virtaavat nuorta t†ähte†ä ymp†är†´iv†äss†ä materiakiekossa olevan aukon halki. N†äm†ä ovat ensimm†äiset suorat havainnot t†ällaisista virtauksista, joiden oletetaan muodostuvan j†ättil†äisplaneettojen ahmiessa kaasua kasvaessaan. Tulos julkaistiin tiedejulkaisu Naturessa 2. tammikuuta 2013.

Kansainv†älinen t†ähtitieteilij†äryhm†ä tutki Maasta yli 450 valovuoden et†äisyydell†ä sijaitsevaa nuorta t†ähte†ä HD 142527, jota ymp†är†´i kaasun ja kosmisen tomun kiekko òÀÔ t†ähden muodostaneen pilven j†ä†änteet. Tomukiekon jakaa sisemp†ä†än ja ulompaan osaan aukko, jonka ajatellaan olevan par'aikaa muodostuvien kaasuj†ättil†äisplaneettojen kovertama niiden raivatessa kiertorataansa kiert†äess†ä†än t†ähte†ä†än. Sisempi kiekko ulottuu t†ähdest†ä aurinkokunnan Saturnusta vastaavalle et†äisyydelle, kun taas ulompi kiekko alkaa 14 kertaa kauempaa. Ulompi kiekko ei ymp†är†´i t†ähte†ä yhten†äisesti. Sen sijaan se muistuttaa hevosenkenk†ä†ä, mahdollisesti johtuen t†ähte†ä kiert†ävien j†ättil†äisplaneettojen painovoimavaikutuksista.

Teorian mukaan j†ättil†äisplaneetat kasvavat kaappaamalla kaasua ulommasta kiekosta virtauksissa, jotka muodostavat siltoja kiekossa olevan aukon halki.

"T†ähtitieteilij†ät ovat ennustaneet, ett†ä t†ällaisia virtauksia t†äytyy olla olemassa, mutta t†äm†ä on ensimm†äinen kerta, kun olemme kyenneet n†äkem†ä†än niit†ä suoraan," sanoo Simon Casassus (Universidad de Chile, Chile), joka johti uutta tutkimusta. "Kiitos uuden ALMA-teleskoopin olemme kyenneet saamaan suoria havaintoja selvent†äm†ä†än nykyisi†ä planeettojen muodostusteorioita!"

Casassus ja h†änen tutkimusryhm†äns†ä k†äyttiv†ät ALMA:a tutkiakseen t†ähte†ä ymp†är†´iv†ä†ä kaasua ja kosmista tomua n†ähd†äkseen tarkempia yksityiskohtia l†ähemp†än†ä t†ähte†ä kuin oli milloinkaan aikaisemmin n†ähty t†ällaisilla teleskoopeilla. ALMA:n havainnot alimillimetriaallonpituuksilla ovat my†´s sokeita t†ähden loisteelle, joka h†äiritsee infrapuna- ja n†äkyv†än valon teleskooppeja. Tomukiekon aukko tunnettiin jo, mutta he havaitsivat my†´s aukosta hajanaista kaasua ja kaksi tihe†ämp†ä†ä kaasuvirtausta, jotka virtasivat ulommasta kiekosta aukon halki sisemp†ä†än aukkoon.

"Ajattelemme, ett†ä virtauksissa on piilossa j†ättil†äisplaneetta, joka ne aiheuttaa. Planeetat kasvavat kaappaamalla osan ulomman kiekon kaasusta, mutta ne ovat hyvin sotkuisia ruokailijoita: ylij†ä†äm†ä sinkoaa ohi ja sy†´tt†ä†ä t†ähte†ä ymp†är†´iv†ä†ä sisemp†ä†ä kiekkoa," sanoo Sebasti†án P†érez, tutkimusryhm†än j†äsen, jonka toimipaikka on my†´s Universidad de Chile.

Havainnot vastaavat toiseen kysymykseen kiekosta HD 142527:n ymp†ärill†ä. Keskust†ähden yh†ä muodostuessa kaappaamalla materiaa sisemm†äst†ä kiekosta, sis†äkiekko olisi jo tullut sy†´dyksi, jos se ei jotenkin t†äyttyisi uudelleen. Tutkimusryhm†ä havaitsi, ett†ä j†ä†änn†´skaasun virtausnopeus sisemp†ä†än kiekkoon on juuri oikea pit†äm†ä†än sis†äkiekon t†äyten†ä ja sy†´tt†äm†ä†än kasvavaa t†ähte†ä.

Toinen ensikertalainen on havainto aukon hajanaisesta kaasusta. "T†ähtitieteilij†ät ovat etsineet t†ät†ä kaasua pitk†än aikaa, mutta t†äh†än menness†ä meill†ä on ollut vain ep†äsuoria todisteita siit†ä. Nyt voimme n†ähd†ä sen suoraan ALMA:n avulla," selitt†ä†ä Gerrit van der Plas, tutkimusryhm†än j†äsen my†´skin Universidad de Chilest†ä.

T†äm†ä j†ä†änn†´skaasu on lis†ätodiste siit†ä, ett†ä j†ättil†äisplaneetat aiheuttavat virtaukset sen sijaan, ett†ä kyseess†ä olisi viel†äkin suurempi kohde kuten seuralaist†ähti. "Toinen t†ähti olisi tyhjent†änyt aukon eik†ä siell†ä olisi j†ä†änn†´skaasua. Tutkimalla j†äljell†ä olevan kaasun m†ä†är†ä†ä voimme m†ä†äritt†ä†ä aukkoa muodostaneiden kohteiden massat," lis†ä†ä P†érez.

Ent†ä itse planeetat? Casassus selitt†ä†ä, ett†ä vaikka tutkimusryhm†ä ei havainnut niit†ä suoraan, h†än ei ole h†ämm†ästynyt. "Me etsimme itse planeettoja huippuluokan muiden teleskooppien infrapunahavaintolaitteilla. Oletamme kuitenkin, ett†ä n†äm†ä muodostumassa olevat planeetat ovat yh†ä syv†äll†ä l†ähes l†äpin†äkym†ätt†´mien kaasuvirtausten sis†äll†ä. Siten mahdollisuudet havaita planeetat suoraan ovat hyvin pienet."

T†ähtitieteilij†ät aikovat kuitenkin selvitt†ä†ä lis†ä†ä ep†äillyist†ä planeetoista tutkimalla sek†ä kaasuvirtauksia ett†ä hajanaista kaasua. ALMA-teleskooppi on yh†ä rakenteilla eik†ä ole viel†ä saavuttanut t†äytt†ä toimintakyky†ä†än. Kun se on valmis, sen n†äk†´ on viel†äkin tarkempi ja uudet havainnot virtauksista saattavat mahdollistaa tutkimusryhm†än m†ä†äritt†ä†ä planeettojen ominaisuudet, mukaanlukien niiden massat.

Lis†ätietoa

T†äm†ä tutkimus esitettiin tieteellisess†ä artikkelissa òÀÜFlows of gas through a protoplanetary gapòÀÝ, joka ilmestyi julkaisusarjassa Nature 2. tammikuuta 2013.

Tutkimusryhm†ä†än kuuluvat S. Casassus (Universidad de Chile, Chile; Millennium Nucleus for Protoplanetary Disks òÀÔ Valtionvarainministeri†´, Chilen hallitus), G. van der Plas (Universidad de Chile, Chile), S. P†érez M. (Universidad de Chile, Chile), W. R. F. Dent (Joint ALMA Observatory, Chile; European Southern Observatory, Chile), E. Fomalont (NRAO, USA), J. Hagelberg (Observatoire de Gen†ève, Sveitsi), A. Hales (Joint ALMA Observatory, Chile; NRAO, USA), A. Jord†án (Pontificia Universidad Cat†lica de Chile, Chile), D. Mawet (European Southern Observatory, Chile), F. M†énard (CNRS / INSU, Ranska; Universidad de Chile, Chile; CNRS / UJF Grenoble, Ranska), A. Wootten (NRAO, USA), D. Wilner (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics, USA), A. M. Hughes (U. C. Berkeley, USA), M. R. Schreiber (Universidad Valparaiso, Chile), J. H. Girard (European Southern Observatory, Chile), B. Ercolano (Ludwig-Maximillians-Universit†ät, Saksa), H. Canovas (Universidad Valparaiso, Chile), P. E. Rom†án (University of Chile, Chile), V, Salinas (Universidad de Chile, Chile).

Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) on yhteisty†´hanke johon osallistuvat Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja It†ä-Aasia yhteisty†´ss†ä Chilen kanssa. ALMA:a rahoittavat Euroopassa Euroopan etel†äinen observatorio (ESO), Pohjois-Amerikassa Yhdysvaltain kansallinen tiedes†ä†äti†´ (NSF) yhteisty†´ss†ä Kanadan kansallisen tutkimusneuvoston (NRC) ja Taiwanin kansallisen tiedeneuvoston (NSC) kanssa, ja It†ä-Aasiassa Japanin kansalliset luonnontieteelliset instituutit (NINS) yhteisty†´ss†ä Taiwanin Academia Sinican (AS) kanssa. ALMA:n rakentamista ja toimintaa ohjaa Euroopan osalta ESO, Pohjois-Amerikan osalta Kansallinen radiot†ähtitieteen observatorio (NRAO), jota hallinnoi Associated Universities, Inc. (AUI), ja It†ä-Aasian osalta Japanin Kansallinen t†ähtitieteellinen observatorio (NAOJ). Yhteinen ALMA-observatorio (JAO) huolehtii ALMA:n rakentamisen, kokoonpanon ja operaation yhten†äisest†ä johdosta ja hallinnoinnista.

ESO on Euroopan johtava hallitustenv†älinen t†ähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain t†ähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 j†äsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, It†ävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja TŠáekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanp†ä†ällisten havaintov†älineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja k†äytt†´†´n. V†älineiden avulla t†ähtitieteilij†ät voivat tehd†ä merkitt†ävi†ä tieteellisi†ä l†´yt†´j†ä. ESO:lla on my†´s johtava asema t†ähtitieteen tutkimuksen kansainv†älisen yhteisty†´n edist†ämisess†ä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chiless†ä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein n†äkyv†ä†ä valoa havainnoiva t†ähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan n†äkyv†än valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on maailman suurimman t†ähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteisty†´kumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 39-metrin kokoista optisen/l†ähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee òÀÜmaailman suurin t†ähtitaivasta havainnoiva silm†äòÀÝ.

Linkit

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikki†´, Finland
Puh.: +358 2 333 8981
Matkapuhelin: +358 44 967 2424
S†ähk†´posti: rareko@utu.fi

Simon Casassus
Universidad de Chile
Santiago, Chile
Puh.: +56 2 9771137
S†ähk†´posti: scasassus@u.uchile.cl

Douglas Pierce-Price
ESO Public Information Officer
Garching, Germany
Puh.: +49 89 3200 6759
S†ähk†´posti: dpiercep@eso.org

John Stoke
National Radio Astronomy Observatory (NRAO)
Charlottesville, USA
Puh.: +1 434 244 6816
S†ähk†´posti: jstoke@nrao.edu

Connect with ESO on social media

T†äm†ä on ESO:n lehdist†´tiedotteen k†ä†änn†´s eso1301.
ESO:n kuvien ja videoiden k†äytt†´
Are you a journalist? Subscribe to the ESO Media Newsletter in your language.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1301fi
Nimi:HD 142527
Tyyppi:Milky Way : Star : Circumstellar Material : Disk : Protoplanetary
Facility:Atacama Large Millimeter/submillimeter Array
Science data:2013Natur.493..191C

Kuvat

Taiteilijan n†äkemys t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
Taiteilijan n†äkemys t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
ALMA:n havaintoja t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
ALMA:n havaintoja t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
Vertaus vierekk†äin olevista ALMA:n havainnoista ja taiteilijan n†äkemyksest†ä t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
Vertaus vierekk†äin olevista ALMA:n havainnoista ja taiteilijan n†äkemyksest†ä t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
Nuoren t†ähden HD 142527 sijainti Suden t†ähdist†´ss†ä
Nuoren t†ähden HD 142527 sijainti Suden t†ähdist†´ss†ä

Videot

Taiteilijan n†äkemys t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
Taiteilijan n†äkemys t†ähte†ä HD 142527 ymp†är†´ivist†ä kiekosta ja kaasuvirtauksista
Nuori t†ähti HD 142527 (zoom)
Nuori t†ähti HD 142527 (zoom)

Katso my†´s

L†ähet†ä meille kommentteja!
Subscribe to receive news from ESO in your language
Accelerated by CDN77