Äîêóìåíò âçÿò èç êýøà ïîèñêîâîé ìàøèíû. Àäðåñ îðèãèíàëüíîãî äîêóìåíòà : http://www.eso.org/public/finland/news/eso1106/
Äàòà èçìåíåíèÿ: Unknown
Äàòà èíäåêñèðîâàíèÿ: Mon Apr 11 15:25:19 2016
Êîäèðîâêà: IBM-866

Ïîèñêîâûå ñëîâà: t tauri
Planeetanmuodostus meneill†ä†än? | ESO Suomi

eso1106fi — Tutkimustiedote

Planeetanmuodostus meneill†ä†än?

T†ähtitieteilij†ät ovat saattaneet havaita ensimm†äisen nuorta t†ähte†ä ymp†är†´iv†ä†ä syntym†äkiekkoa raivaavan kohteen

24. helmikuuta 2011

Kansainv†älinen t†ähtitieteilij†äryhm†ä on onnistunut tutkimaan nuorta t†ähte†ä ymp†är†´iv†ä†ä lyhytaikaista materiakiekkoa planeettaj†ärjestelm†än muodostuksen alkuvaiheissa ESO:n VLT-teleskooppia k†äytt†äen. Ensimm†äist†ä kertaa on havaittu t†ähden pieni kumppani, joka saattaa olla syyn†ä kiekossa olevaan leve†ä†än aukkoon. Tulevat havainnot vahvistavat onko t†äm†ä kumppani planeetta vai ruskea k†ä†äpi†´t†ähti.

Planeetat muodostuvat nuoria t†ähti†ä ymp†är†´iv†än kiekon materiaalista, mutta siirtym†ä p†´lykiekosta planeettaj†ärjestelm†ä†än on nopea ja vain harvat kohteet havaitaan t†äm†än vaiheen aikana [1]. Yksi t†ällainen kohde on T Chamaeleontis (T Cha), himme†ä t†ähti etel†äisen taivaan Kameleontin t†ähtikuviossa. Se on Auringon kaltainen, mutta aivan el†äm†äns†ä alussa [2]. T Cha on noin 330 valovuoden et†äisyydell†ä Maasta ja vain noin seitsem†än miljoonan vuoden ik†äinen. T†äh†än menness†ä n†äiss†ä siirtym†ävaiheen kiekoissa ei ole havaittu planeettoja, joskin planeettoja on n†ähty aiemmin vanhemmissa kiekoissa (eso0842, heic0821).

"Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, ett†ä T Cha on erinomainen kohde planeettaj†ärjestelmien muodostumisen tutkimiseen," huomauttaa Johan Olofsson (Max-Planck-Institut f†®r Astronomie, Heidelberg, Saksa), yksi uutta tutkimusta k†äsittelevien Astronomy & Astrophysics -julkaisusarjassa ilmestyneiden kahden artikkelin p†ä†äkirjoittajista. "Mutta t†äm†ä t†ähti on varsin et†äinen ja koko VLTI:n (VLT-teleskoopin interferometri) teho tarvittiin hyvin pienten yksityiskohtien erottamiseen ja sen n†äkemiseen mit†ä p†´lykiekossa tapahtuu."

T†ähtitieteilij†ät havaitsivat T Cha -t†ähte†ä ensin k†äytt†äen AMBER-havaintolaitetta ja VLTI:t†ä [3]. He huomasivat, ett†ä osa kiekon materiaalista muodosti kapean p†´lyrenkaan vain noin 20 miljoonan kilometrin et†äisyydell†ä t†ähdest†ä. T†äm†än sisemm†än kiekon ulkopuolelta he l†´ysiv†ät p†´lyst†ä vapaan alueen ja ulomman kiekon, joka ulottui t†ähdest†ä ulosp†äin alkaen 1.1 miljardin kilometrin et†äisyydelt†ä.

Nuria Hu†élamo (Centro de Astrobiologia, ESAC, Espanja), toisen artikkelin p†ä†äkirjoittaja jatkaa kertomusta: "Meille aukko T Cha:n p†´lykiekossa oli pit†äv†ä todiste ja kysyimme itselt†ämme: saattaisimmeko todistaa aukkoa raivaavaa kumppania t†ähden protoplanetaarisessa kiekossa?"

Himme†än kumppanin l†´yt†äminen noin l†ähelt†ä kirkasta t†ähte†ä on kuitenkin valtaisa haaste ja tutkimusryhm†än t†äytyi k†äytt†ä†ä VLT:n NACO-havaintolaitetta uudella ja tehokkaalla tavalla, jota kutsutaan harvaksi apertuurimaskaukseksi, saavuttaakseen tavoitteensa [4]. Tarkan analyysin j†älkeen he l†´ysiv†ät selv†än j†äljen p†´lykiekon aukossa olevasta kappaleesta, noin miljardin kilometrin et†äisyydell†ä t†ähdest†ä - hieman kauempana kuin Jupiter on Auringosta - ja l†ähell†ä aukon ulkoreunaa. T†äm†ä on ensimm†äinen havainto t†ähte†ä paljon pienemm†äst†ä kohteesta t†ähden planeettoja muodostavan p†´lykiekon aukossa. Todisteet viittaavat siihen, ett†ä kumppani ei voi olla normaali t†ähti [5], mutta se voi olla joko p†´lyn peitt†äm†ä ruskea k†ä†äpi†´t†ähti [6] tai, mik†ä on viel†ä j†ännitt†äv†ämp†ä†ä, hiljattain muodostunut planeetta.

Hu†élamo sanoo lopuksi: "T†äm†ä on merkitt†äv†ä tutkimus, joka yhdist†ä†ä kaksi erilaista ESO:n Paranalin observatorion huippuhavaintolaitetta. Tulevat havainnot auttavat meit†ä saamaan enemm†än selville kumppanista ja kiekosta sek†ä ymm†ärt†äm†ä†än mik†ä ruokkii sisemp†ä†ä p†´lykiekkoa."

Lis†ähuomiot

[1] Siirtym†ävaiheen kiekot voidaan havaita koska niist†ä l†ähtee v†ähemm†än s†äteily†ä keskipitkill†ä infrapuna-aallonpituuksilla. Puuttuva s†äteily voi selitty†ä p†´lykiekkoon muodostuvilla aukoilla ja p†´lyn kaikkoamisella t†ähden l†ähelt†ä. Hiljattain muodostuneet planeetat ovat voineet synnytt†ä†ä n†äm†ä aukot, joskin my†´s muita vaihtoehtoja on olemassa.

[2] T Cha on T Tauri -t†ähti, hyvin nuori t†ähti, joka yh†ä supistuu kohti p†ä†äsarjaa.

[3] T†ähtitieteilij†ät k†äyttiv†ät AMBER-havaintolaitetta (Astronomical Multi-BEam comnineR) ja VLTI:t†ä yhdist†ä†äkseen valon kaikista nelj†äst†ä 8.2-metrisest†ä VLT-teleskoopin yksik†´st†ä luoden t†äten halkaisijaltaan 130-metrisen "virtuaaliteleskoopin".

[4] NACO (tai kokonaisuudessaan NAOS-CONICA) on ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty adaptiivisen optiikan havaintolaite. Kiitos adaptiivisen optiikan t†ähtitieteilij†ät voivat poistaa suurimman osan ilmakeh†än aiheuttamasta sumentavasta vaikutuksesta ja siten saada eritt†äin ter†ävi†ä kuvia. Tutkimusryhm†ä k†äytti NACOa uudella tavalla, jota kutsutaan harvaksi apertuurimaskaukseksi, etsi†äkseen t†ähden kumppania. T†äm†ä on tietyntyyppist†ä interferometriaa, jossa ei yhdistet†ä useasta teleskoopista tulevaa valoa, kuten VLTI:ss†ä, vaan k†äytet†ä†än yhden teleskoopin peilin eri osia (t†äss†ä tapauksessa VLT:n yksikk†´teleskooppi 4:n peili†ä). T†äm†ä uusi tekniikka on erityisen hyv†ä etsitt†äess†ä himmeit†ä kohteita hyvin l†ähell†ä kirkasta kohdetta. VLTI/AMBER on parempi tutkittaessa sisemm†än kiekon rakennetta ja v†ähemm†än herkk†ä kaukaisen kumppanin vaikutukselle.

[5] T†ähtitieteilij†ät etsiv†ät t†ähden kumppania k†äytt†äen NACO:a kahdella eri spektrialueella - noin 2.2 mikrometrin ja 3.8 mikrometrin alueilla. Kumppani n†äkyy vain pitemmill†ä aallonpituuksilla, joten kohde on joko viile†ä, kuten planeetta, tai p†´lyn peitt†äm†ä ruskea k†ä†äpi†´t†ähti.

[6] Ruskeat k†ä†äpi†´t ovat kohteita, joiden koko on t†ähden ja planeetan v†älilt†ä. Ne eiv†ät ole tarpeeksi massiivisia fuusioidakseen vety†ä ytimiss†ä†än, mutta ovat suurempia kuin Jupiterin kaltaiset j†ättil†äisplaneetat.

Lis†ätietoa

T†äm†ä tutkimus esiteltiin kahdessa tieteellisess†ä julkaisussa: Olofsson et al. 2011, "Warm dust resolved in the cold disk around TCha with VLTI/AMBER", ja Hu†élamo et al. 2011, "A companion candidate in the gap of the T Cha transitional disk", jotka ilmestyv†ät julkaisusarjassa Astronomy & Astrophysics.

Tutkimusryhm†ä†än kuuluvat J. Olofsson (Max-Planck-Institut f†®r Astronomie [MPIA], Heidelberg, Saksa), M. Benisty (MPIA), J.-C. Augereau (Institut de Plan†étologie et d'Astrophysique de Grenoble [IPAG], Ranska) C. Pinte (IPAG), F. M†énard (IPAG), E. Tatulli (IPAG), J.-P. Berger (ESO, Santiago, Chile), F. Malbet (IPAG), B. Mer†ín (Herschel Science Centre, Madrid, Espanja), E. F. van Dishoeck (Leiden University, Alankomaat), S. Lacour (Observatoire de Paris, Ranska), K. M. Pontoppidan (California Institute of Technology, USA), J.-L. Monin (IPAG), J. M. Brown (Max-Planck-Institut f†®r extraterrestrische Physik, Garching, Saksa), G. A. Blake (California Institute of Technology), N. Hu†élamo (Centro de Astrobiolog†ía, ESAC, Espanja), P. Tuthill (University of Sydney, Australia), M. Ireland (University of Sydney), A. Kraus (University of Hawaii) and G. Chauvin (Universit†é Joseph Fourier, Grenoble, Ranska).

ESO, Euroopan etel†äinen observatorio, on Euroopan johtava hallitustenv†älinen t†ähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain t†ähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 j†äsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, It†ävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja TŠáekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanp†ä†ällisten havaintov†älineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja k†äytt†´†´n. V†älineiden avulla t†ähtitieteilij†ät voivat tehd†ä merkitt†ävi†ä tieteellisi†ä l†´yt†´j†ä. ESO:lla on my†´s johtava asema t†ähtitieteen tutkimuksen kansainv†älisen yhteisty†´n edist†ämisess†ä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chiless†ä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein n†äkyv†ä†ä valoa havainnoiva t†ähtitieteellinen observatorio, sek†ä VISTA, maailman suurin kartoitusteleskooppi. ESO on maailman suurimman t†ähtitieteellisen projektin, vallankumouksellisen ALMA-teleskoopin eurooppalainen yhteisty†´kumppani. Parhaillaan ESO suunnittelee 42-metrist†ä optisen/l†ähi-infrapuna-alueen European Extremely Large -teleskooppia (E-ELT) josta tulee òÀÜmaailman suurin t†ähtitaivasta havainnoiva silm†äòÀÝ.

Linkit

Yhteystiedot

Jari Kotilainen
Suomen ESO-keskus
Piikki†´, Finland
Puh.: +358 (0)2 3338250
S†ähk†´posti: jarkot@utu.fi

Dr. Nuria Hu†élamo
Center of Astrobiology (INTA-CSIC)
Madrid, Spain
Puh.: +34 91 813 1234
S†ähk†´posti: nhuelamo@cab.inta-csic.es

Dr. Johan Olofsson
Max Planck Institute for Astronomy
Heidelberg, Germany
Puh.: +49 6221 528 353
S†ähk†´posti: olofsson@mpia.de

Richard Hook
ESO, La Silla, Paranal, E-ELT and Survey Telescopes Public Information Officer
Garching bei M†®nchen, Germany
Puh.: +49 151 1537 3591
S†ähk†´posti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

T†äm†ä on ESO:n lehdist†´tiedotteen k†ä†änn†´s eso1106.

Tiedotteesta

Tiedote nr.:eso1106fi
Nimi:T Cha
Tyyppi:Milky Way : Star : Circumstellar Material : Disk : Protoplanetary
Facility:Very Large Telescope
Science data:2011A&A...528L...7H
2011A&A...528L...6O

Kuvat

ArtistòÀÙs impression of the disc around the young star T Cha
ArtistòÀÙs impression of the disc around the young star T Cha
Englanniksi
The young star T Cha in the constellation of Chamaeleon
The young star T Cha in the constellation of Chamaeleon
Englanniksi
A Wide-field view of the sky around the young star T Cha
A Wide-field view of the sky around the young star T Cha
Englanniksi
A Wide-field view of the sky around the young star T Cha (annotated)
A Wide-field view of the sky around the young star T Cha (annotated)
Englanniksi

Videot

Flying around the young star T Cha (artist's impression)
Flying around the young star T Cha (artist's impression)
Englanniksi
Zooming into the star T Cha
Zooming into the star T Cha
Englanniksi

Katso my†´s